Mitä jos saisimme Suomen ja Tallinnan välille tunnelin?

Kävin laivareissulla Tallinnassa viikko sitten ja omatuntoni oli huono, sillä Peter Vesterbacka jakoi minulle tämän linkin (tosin omasta pyynnöstäni), josta selvisi mm.  se, että yksi autolautta voi tupruttaa vuodessa ilmaan rikkiä melkein yhtä paljon kuin koko Suomen tieliikenne. Vaikka olenkin viime aikoina muuttanut paljon kulutustottumuksiani ilmastoystävllisempään suuntaan, omatuntoani kolkutti.

Ilmastonmuutos on saanut minut ahdistuneeksi ja myönnän, että olen ollut huolissani siitä, etten voi matkustaa enää tulevaisuudessa niin paljon ulkomaille. Näistä matkailun päästöistä  muistuttaa myös Jarkko Saarinen Ylen haastattelussa sekä Maaseudun Tulevaisuus.

Siitä päästäänkin matkailijan toiveen pilkahdukseen nimeltä Tallinnnan tunneli, jolla voisimme päästä Tallinnaan hetkessä.  Kysyinkin Twitterissä alustavasti ihmisten mielipiteitä siitä ja tulokset olivat seuraavat: Suurin osa kannattaa tunnelia.

Screenshot 2019-02-18 at 13.12.12.png

Tallinnan tunnelin osalta näkyvin henkilö on ollut Peter Vesterbacka, joka tunnetaan mm. Roviosta ja Slushista. Tunnen Peterin vuosien takaa, sillä olimme yhdessä perustamassa ensimmäistä Slushia. Peter on visionääri, jolla on isoja (joskus hullunkin kuuloisia unelmia). Hänellä on kyky saada kuitenkin näitä isoja unelmia toteutumaan ja ihmisiä mukaan.

Mielestäni tällaista kunnianhimoista asennetta kaivataan Suomeen enemmänkin, jotta saamme asioita tehtyä. Sen lisäksi tarvitsemme tukevan ilmapiirin sille, ettei idearikkaita ja visionäärejä tukahduteta mm. erilaisilla poliitikkojen ja virkamiesten kiemuroilla. Toivoisin Suomeen sellaista asennetta, että tällaisia ihmisiä autetaan ja mahdollistetaan heidän unelmansa. Suomen tulisi minusta ollakin mahdollistajamaa.

Tapasin Peterin ja tunnelitiimiä hetki sitten. He ovat tehneet huolellista työtä tunneliin liittyvien asioiden kartoituksessa ja sain mukaani mm. 200 sivun mittaisen YVA-ohjelman (Ympäristönvaikutusten arviointi), joka löytyy tästä. Tässä muutamia kysymyksiä mitä kysyin häneltä ja Peterin vastauksia:
 

Missä mennään Tallinnan tunnelin osalta?

Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA  on laitettu sisään. Nyt odotetaan että viranomaiset saavat sen vireille. Samaan aikaan tehdään tarkempaa teknistä suunnittelua radan ja asemien suhteen.

Mitä tämä suunnittelu yms. on tällä hetkellä maksanut ja tulee maksamaan?

Tähän asti maksanut reilu 2M. Koko tunneli maksaa 15 miljardia. Rahaa tähän ei olla pyytämässä  Suomen tai Viron valtiolta eikä EU:lta.

Mitä hyötyjä se tuo Suomelle?

Helsinki-Tallinna -metropolialueesta tulee entistä merkittävämpi ja kansainvälistäkin vertailua kestävä hanke. Tunneli luo vetovoimaa ja houkuttelee uutta talenttia alueelle.

Mistä se menee ja mitkä ovat vaihtoehdot?

YVAssa tutkitaan 4 eri vaihtoehtoa. Helsingin lentokentältä Espoon ja/tai Helsingin kautta Tallinnan Ulemisten lentokentälle. Ja pari uutta saarta siinä välissä.

Miten ympäristöystävällisyys ja eri vaihtoehdot?

Tarkoitus on toki toteuttaa ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Siksi juuri mm. näitä eri vaihtoehtoja halutaan tutkia sen sijaan, että tutkitaan vain yksi vaihtoehto.

Miten asuminen ja eri vaihtoehdot?

Kaikille neljälle asemaseuduille on tarkoitus tehdä asunnot 50 000 uudelle asukkaalle. Asunnot ja työpaikat ovat samalla alueella ja samalla rakennetaan kävelylle ja pyöräilylle optimoidut kaupunkitilat. Asukkaista 20% olisi uusia opiskelijoita. Tunnelin varrelle tulisi siis 200 000 uutta asukasta.

Miten matkustajan huomioiminen sen suhteen mihin tunneli tulee?

Pyritään mahdollisimman nopeaan ja hyvään kokonaiskokemukseen. Huomioitavaa on se, miten kytkökset tapahtuvat mm. metron/junan varrella.

Otaniemen/Keilaniemen asema on suositeltavaa sen takia että metropolialue kasvaa jatkossa ja siellä tilaa isolle talenttikeskittymälle Aalto Yliopiston ympärille. Peterin tiimin arvioiden mukaan matka-aika Keilaniemestä keskustaan metrolla on sieltä sama kuin hissillä 200 metriä rautatieaseman alta keskustaan.

Mitä mieltä olen tunnelista?

Tallinnan tunneli näyttäytyy siis todella kiinnostavalle mahdollisuudelle Suomelle. Se saa aikaan meillä myös kasvua. Arvioiden mukaan rahtiliikenne sekä matkustajamäärät välillä Helsinki – Tallinna voisivat kasvaa YVA-ohjelman mukaan kaksin tai jopa kolminkertaisiksi tunnelin myötä (YVA, sivu 83).

Sen sijaan kun puhutaan Tallinnan tunnelista, on ehkä hyvä siirtää katse hieman isompaan kuvaan. Tunneli kun on pelkkä infra, pelkkä mahdollistaja. Asemaseudut ovat ne paikat missä tapahtuu mielenkiintoinen kehitys, uudet kansainväliset korkeakoulut ja koulut.

Toivoisin, että politiikassa puhuttaisiin enemmän kasvusta ja innovaatioista. Tässä on yksi erinomainen esimerkki viedä Suomea eteenpäin.

Mitä Viro edellä, sitä Suomi perässä?

Mielenkiintoinen huomionarvoinen asia on ollut myös se, että Viro on jo hieman edellä kaikessa tässä suunnittelussa. Syynä siihen on ehkä se, että he ovat ottaneet hankkeen tosissaan ja nähneet sen isot hyödyt. Viron parlamentissa on ollut jo vuosia tunneliryhmä, jossa kaikki puolueet ovat mukana.

Toivoisinkin nyt nopeita päätöksiä poliitikoilta ja sitä, että kaikki vaihtoehdot nyt tutkitaan hankkeen osalta eikä keskitytä vain yhteen väylään. Lopullinen päätös tulisi tehdä sen suhteen mikä on sekä luonnolle paras vaihtoehto, että ihmisille, ja tässä tulisi huomioida mm. käytettävyys kuten siirtymien ajat.

Toivon, että Peter ja hänen kumppaninsa saa tämän hankkeen puskettua läpi. Se avaisi meille Suomeen uudenlaisen kansainvälisen osaamiskeskittymän, joka voi olla oikein tehtynä todella kova juttu. Peterin sanojen mukaan tämä voisi olla: “Maailman kovin talenttikeskittymä”.

Osaamisen lisäämisen lisäksi me pystyisimme Tallinnan tunnelin avulla hyvällä omallatunnolla matkustamaan Eurooppaan. Haluan, että tulevaisuudessa meillä on paremmat yhteydet Eurooppaan ja, että voin tehdä matkailua ilmastoystävällisesti.

Tämä unelma voisi olla totta melko pian. Ensimmäiset junat voisivat liikkua Peterin mukaan jo 24.12.2024.

  FinEastBay

Helsingin edustalle kaavailtu saari. Lähde: FinEastBay

 

Katso tunnelista video.

Lue lisää aiheesta: Minister: Tallinn-Helsinki tunnel a project of natl importance. 12.02.2019

Lisää kuvia projektista.

heleneauramo

Olen Helene Auramo, 36-vuotias yrittäjä, toimitusjohtaja, kahden lapsen äiti ja kansanedustajaehdokas. Olen yksi Liike Nytin, Slushin, Indiedaysin ja Suomen ensimmäisen sosiaalisen median toimiston perustajista.
Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri (KTM) ja taiteiden ylioppilas (Media Lab, Aalto yliopisto).
Täältä pääset lukemaan minusta lisää: www.heleneauramo.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu